Insinööritoimisto K. Parila Oy - asbestikartoitukset ja rakennetutkimukset
TIETOA ASBESTISTA

Mitä asbesti on?


Asbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville silikaattimineraalikuiduille. Rakennusmateriaaleissa asbestia on käytetty parantamaan materiaalin palonkestoa, lujuutta ja parantamaan akustisia ominaisuuksia. Asbestia käytettiin myös suojamaan kosteushaitoilta ja kemialliselta rasitukselta. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, vesikattomateriaaleissa ja julkisivumateriaaleissa.


Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen 1920–1990 luvun rakennus sisältää asbestia todennäköisesti jossain muodossa. Asbestia sisältäviä julkisivujen maali- ja pinnoitetuotteita (mm. Kenitex, Flekson, Decoralt ja Gencoat) on käytetty pääsääntöisesti vuosina 1960–1985.

asbesti rakennusmateriaalit

Kuvan lähde: Työterveyslaitos 30.3.2016

Kuvan lähde: Asbesti asuinkerrostalossa, Kari Vikström,    Rakennustieto

TREMOLIITTI
Tremoliitti ei ole ollut kaupallinen asbestituote. Sitä voi esiintyä epäpuhtauksina muissa asbestilaaduissa ja mineraaleissa.
KROKIDOLIITTI
Krokidoliitti on ns. sinistä asbestia ja sen käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1976. Sitä on käytetty Suomessa lähinnä ruiskutettuna palo-, ääni- ja kondessieristeenä sekä kohteissa, joissa on tarvittu haponkestoa. Krokidoliitti kuuluu amfibolisiin mineraaleihin, jotka muodostavat pitkiä silikaattiketjuja.
KRYSOTIILI
Krysotiili kuuluu serpentiinimineraaleihin, joille on ominaista kerroksellinen rakenne. Se on ns. valkoista asbestia ja sitä on käytetty paljon asbestisementtiteollisuudessa. Erilaisten lattiapäällysmateriaalien valmistuksessa on käytetty suuria määriä lyhytkuituista krysotiilia täyte- ja lujitusaineena, kuten monissa väri-, katto-, verhous- ja muovituotteissa.
AMOSIITTI
Amosiitti on ns. ruskea asbesti, jota on käytetty pääasiassa sekoitettuna magnesiumkarbonaatin ja piimaan kanssa putkieristeenä, lämpökattiloiden ja lämminvesivaraajien eristeenä. Se on karkeahkoa ja kuidut voivat olla jopa yli 17cm pitkiä. Amosiitti kuuluu amfibolisiin mineraaleihin, jotka muodostavat pitkiä silikaattiketjuja.
AKTINOLIITTI
Aktinoliittia ei ole ollut kaupallinen asbestituote. Sitä voi esiintyä epäpuhtauksina muissa asbestilaaduissa ja mineraaleissa.
ANTOFYLLIITTI
Antofylliittiä on käytetty täyte- ja lujitusaineena tuotteissa, joiden piti olla emäksen- tai haponkestäviä kuten asbestipahveissa, sementti- ja eristemassoissa. Se on soveltunut myös erilaisiin lämpöä ja ääntä eristäviin tarkoituksiin. Sitä ei ole käytetty asbestisementtituotteiden ja kudonnaisten valmistuksessa, sillä kuitu on melko heikko, talkkipitoinen ja jauhautuu helposti. Antofylliitti kuuluu amfibolisiin mineraaleihin, jotka muodostavat pitkiä silikaattiketjuja.

Kuinka asbesti vaikuttaa terveyteen?


Asbestipöly on niin hienoa, että ilmassa leijuessaan sitä on mahdotonta havaita paljain silmin. Pöly ei myöskään ärsytä hengitettäessä hengitysteitä. Asbestipölyn aiheuttamat haitat alkavat näkyä keuhkoissa vasta kymmenien vuosien jälkeen. Ohuimmat asbestikuidut päätyvät keuhkorakkuloihin saakka, eikä elimistön puolustusjärjestelmä mahda niille mitään. Elimistö päällystää keuhkoihin tunkeutuneita asbestikuituja proteiiniseoksella, joka tekee niistä vaarattomia. Osa asbestikuiduista jää kuitenkin paljaaksi ja haitalliseksi.

Kaikki asbestilajit aiheuttavat keuhkofibroosia, keuhkosyöpää, mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsakalvon seinämän pahanlaatuista kasvainta, asbestoosia eli asbestipölykeuhkon sekä muita keuhkopussin sairauksia kuten mm. keuhkopussin tulehdus, plakit, kalkkeumat ja keuhkopussin sidemuutokset.


Huomattavaa on, että asbestille ei tunneta turvallisinta altistumistasoa, jonka alapuolella syöpäriski ei olisi kohonnut. Nykykäsityksen mukaisesti tila luokitellaan puhtaaksi, kun ilmassa on yli 5 mikrometrin pituisia asbestikuituja alle 0,01 kuitua/cm3.

Kuvan lähde: Asbesti asuinkerrostalossa,

                        Kari Vikström, Rakennustieto

Uusi asbestilaki ja - asetus


Valtioneuvoston asetuksen asbestityön turvallisuudesta (798/2015) mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä sekä huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan asbestityön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (798/2015) 8 §:ssä tarkoitettuun asiakirjaan.


Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) ja laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) annettuja määräyksiä sekä käytettävä hyväksyttäviä asbestityömenetelmiä.

+358 (0) 44 0111 591

Insinööritoimisto K. Parila Oy

Tillinkuja 5 B

02330 Espoo

Y: 2910889-1

Toimialueena koko Helsingin seutu:

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Sipoo, Pornainen ja Mäntsälä.

Luotettava Kumppani

Yhteystiedot