Sähkönhinnan nousu ja talvella mahdolliset sähkönriittävyyteen liittyvät epävarmuudet ovat saaneet monet ihmiset miettimään vaihtoehtoista lämmitysmuotoa koteihinsa. Käytännössä katseen kohdistuvat olemassa oleviin tulisijoihin tai sitten kokonaan uusiin tulisijoihin: avotakkoja puretaan ja vaihdetaan varaaviin tulisijoihin, olemassa olevia hormivarauksia otetaan käyttöön tai suunnitellaan kokonaan uusi tulisija uudella savuhormilla.  Olen itse huomannut tämän muun muassa suunnitteluun liittyvien tarjouspyyntöjen muodossa.

Ennen kuin käy hieromaan kauppoja tulisijamyyjän kanssa olisi hyvä selvittää paloturvallisuuteen, ilmanvaihtoon ja rakennetekniikkaan liittyviä asioita. Uuden tulisijan rakentamiseen liittyy myös byrokratiaa, joten rakennuslupa-asiat tulee olla kunnossa ennen rakennustöiden aloittamista. Suurimmat rajoitteet korjauskohteissa liittyvät olemassa olevien rakenteiden kantavuuteen, joten ennen tulisijan tilaamista olisi hyvä selvittää rakenteiden kantavuus ja sitä kautta tulisijan maksimipaino (nykyisin asuinhuoneistojen välipohjat mitoitetaan n. 200 kg/m² hyötykuormalle ja aiemmin 150 kg/m² hyötykuormalle).

Prosessin kulku käytännössä

Rakennuslupaa varten tarvitaan pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Vastaava työnjohtaja nimetään hankkeelle rakennusluvan saamisen jälkeen. Pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan rooli voidaan yhdistää samalle henkilölle.

Pääsuunnittelija pitää yhteyttä viranomaisiin ja laatii lupapiirustukset. Uuden tulisijan ja/tai savuhormin rakentamista varten tarvitaan pääpiirustukset: asemapiirros, pohjapiirrokset johon muutokset kohdistuvat, julkisivukuvat ja tarvittaessa leikkauspiirustus. Jos uutta savuhormia ei ole tulossa tai vanhaan savuhormiin ei ole rakennuksen ulkonäköön vaikuttavia muutoksia, niin julkisivukuvat ei välttämättä tarvitaan, ellei rakennusvalvonta sitä erikseen pyydä.

Rakennesuunnittelija selvittää nykyisten rakenteiden soveltuvuuden uusien rakenteiden perustamiseen, tekee tarvittavat kohdekohtaiset rakennesuunnitelmat sekä savupiippu- ja tulisijasuunnitelman. Rakennesuunnitelmilla varmistetaan, että toteutus on paloturvallinen eikä aiheuta ongelmia rakennuksen rakenteiden kestävyydelle.

Lisäksi tulee selvittää tulisijan korvausilman saanti, sillä takka vaatii palaessaan ilmaa yli 20 litraa sekunnissa. Palamiseen tarvittava ilma imetään pääosin huoneilmasta, jonka vuoksi korvausilman tulee olla riittävä. Jos ilmanvaihto ei toimi, niin korvausilma hakeutuu rakennevuotojen kautta ja aiheuttaa mahdollisesti vedontunnetta sekä tuli ei pala kunnolla.